Antti Kuosmanen

Osasiko Jussi Koskela kaivata vapautta?

Tohtori Pekka Tarkka kirjoittaa tämänpäiväisessä (2.9.2018) Helsingin Sanomissa kirjailija Juha Hurmeen sanoneen Väinö Linnan Pohjantähti-trilogiasta, että Linna ohittaa naiset törkeällä tavalla ja että hän kirjoittaa miesten historiaa.

Väite on potaskaa monessakin mielessä; jo pelkästään Linnan romaanihenkilövalikoima, ja siinä naisille osoitetut roolit ovat niin keskeisiä trilogian draaman kaaren kannalta, että väitteessä ei ole mitään mieltä. Toisekseen, Linna kuvaa, vaikkakin fiktion kautta, tiettyä aikakautta, jossa sukupuolten sama oli erilainen kuin nykyaikana – tai ainakin nykyaikana ihanteeksi asetettu, ja hän pyrkii ja luultavasti onnistuukin kuvaamaan sitä aika sattuvasti. Hurmeen mielestä hänen olisi kai pitänyt esittää tämän päivän feminististä julistusta.

Mieleen tulee väkisin Yhdysvalloissa jonkinlaisen intellektuaalisen syöpäsairauden lailla leviävä uussuvaitsemattomuus, jossa eri mieltä olevilta yritetään estää pääsy yliopistoihin luennoimaan ja jossa Mark Twainin 1800-luvulla kirjoitettuja kirjoja vaaditaan sensuroitavaksi poistamalla niistä esimerkiksi sana ”nigger”, nekru.

Tarkka itsekin onnistuu kuitenkin sisällyttämään artikkeliinsa eli Hesarin ”lauantaiesseeseen” kahteen lauseeseen enemmän potaskaa kuin taitamattomampi sanankäyttäjä koskaan. Kyseiset lauseet kuuluvat näin: ”Linnan torpparit himoitsevat kirkkoherran omistamaa maata. Vapauden mahdollisuus ei kosketa turpeeseen sitoutuvia ihmisiä.”

Tarkka ei tiedä tai hänen tuputtamaansa asenteeseen ei sovi muistaa, että kirkkoherra ei omistanut pappilaa eikä sen maita. Torppareitakin oli vain yksi, Jussi, joka pyysi saada ”ottaa ylös sen suon” eli perustaa pappilan maille torppa. Voi sanoa että hän himoitsi maata, mutta se ei ollut pois kirkkoherralta eikä edes seurakunnan omistamalta pappilalta. Sen sijaan pappila, tarkemmin uuden kirkkoherran vaimo, joka halusi ylläpitää pappilan resursseihin liian korkeaa elintasoa ja elämäntapaa, himoitsi Koskelalta tämän raivaamaa maata ja saikin siitä osan peruutettua takaisin pappilalle.

Kaikkein paljastavin lause on kuitenkin tuo toinen, että turpeeseen sitoutuvia ei kosketa vapauden mahdollisuus. Se, että nälkävuosina orvoksi jäänyt ja pappilan nurkissa rengiksi varttunut Jussi Koskela unelmoi omasta maasta ja omasta talosta, ja toteuttaa unelmansa, vaikkapa vain vuokraviljelijän asemassa, sellainen on urbaanista Tarkasta vain turpeeseen sitoutumista eikä sellainen juntti ymmärrä vapautta edes kaivata. Renki tai torppari, fiktiivinen tai faktuaalinen, ei varmasti ajatellut vapautta abstraktina käsitteenä, mutta koko hänen elämäntyönsä toteutti kuitenkin sen tavoittelua ja sen puutteen hän tunsi kipeästi.

Niinpä niin, kuten olen aikaisemminkin kirjoittanut, halveksunta maaseutua ja maalaisia kohtaan on maailman vanhin yhteiskunnallinen ennakkoluulo eikä se edes osoita mitään vähenemisen merkkejä. Arvovalintaa sekin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

9Suosittele

9 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (16 kommenttia)

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Kyllähän Linna aika terävästi osoittaa, miten vasta työväenliikkeen ensimmäinen sukupolvi, Akseli Koskela siis, rupesi pyrkimään eroon siitä "henkisestä holhuunalaisuudesta" (Linnan oma termi), joka vielä Jussille oli itsestäänselvyys.

Risto Koivula

Oli ollut ja oli väkeä, joka ei ollut henkisen holhuun alla, vaan yritti väistellä kaikkea asioimista viranomaisten ja varsinkin kirkon kanssa. Myös koulupakko tuli vasta itsenäisyyden aikoihin. Kirkon ahneudesta esimerkiksi on pohjaton määrä vitsejä ja sanontoja ("pohjaton kuin papin säkki", "elää pyhällä hengellä", "viis veisata" jne.). Työväenliike tästä käytännössä teki lopun, kun oli muukin kirkkoa kohtaan kriittinen, modernimpi liike.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Jos tämä ei ole itsestään selvää, korostan, että Linnan usein käyttämät sanat "vapauttaa henkisestä holhuunalaisuudesta" ovat kotoisin Forssan ohjelman ensimmäisestä virkkeestä.

Risto Koivula

Ahaa. Ei ollut tuttua ainakaan mulle. Ei o jääny miäleen.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Jussi Koskela taisi olla suhteellisen tyytyväinen elämäänsä? Ei kaivannutkaan siihen suuria muutoksia. Kaikenmaailman "vapauksia", joita tänä päivänä on liiankin kanssa.
Torppareita ja torpan poikia taisteli yhtä paljon sisällissodan kummallakin puolella. Eli, jotain hyvää nämä näkivät sellaisenaan "omassa" torpassaan ja tuolloisessa yhteiskunnassa.
Oli huonoja isäntiä ja huonoja torppareita, ja se aiheutti närää.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Vapauksia on Rampasen mielestä liiankin kanssa. Vapaussodat ovat epäonnistuneet.

Akselin sukupolvessahan Kivivuoren Janne edustaa laajinta yhteiskunnallista näkökulmaa. Häntä hiukan naurattaa Akselin ahneus. Taisi siinä Linna naureskella itselleen. Heti saatuaan Tuntemattomasta runsaasti rahaa, hän sitoi sen maahan. Sitä tuotantotekijäähän ei tunnetusti valmisteta lisää.

Risto Koivula

Jussi Koskela oli tehnyt tuottamaansa panokseen nähden harvinaisen huonon diilin. Vanha pastori ja seurakuntaneuvosto olivat osanneet lypsää hyvällä tuottavaa lehmää. Oli ollut rengille arvonnousu erottaa erillinen tila ja tehdä sopimus talon- ja omista töistä. Koskela keksikin jossakin vaiheessa ruveta keräämään itsellen rahaa eikä seurakunnalle uutta kiinteää oamisuutta, ehkä ostaakseen torpan vapaaksi, mutta se raha menetti arvonsa.

Niitä (muita) suuria muutoksia, joita Jussi ei todellakaan kaivannut, rupesi sitten tulemaan sieltä omistajien puolelta...

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Älä höpötä Vuorela!

Vapaussodan 1918 aikaiset ihmisten yleismaailmalliset "vapaudet" olivat luonnollisesti hieman eri asia tämän päiväisiin verraten. Niitä ei voi mitata läheskään samalla mittarilla. Maailma oli aivan toinen.

Vapaussota onnistui: valkoisten voitto takasi sen, että Suomi säilytti vielä hauraan itsenäisyytensä, ja sai kehittyä hyvinvoipaksi länsimaiseksi demokratiaksi.

Vapauksista ja oikeuksista kyllä huudetaan tänä päivänä kurkku suorana, mutta vastuusta ei välitetä mitään. Yhteiskunnalle sälytetään kaikki vastuu, ja pitäisi saada elää täysin omin vapauksin.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Kommenttisi on ihan klassista vapaudenpelkoa, josta Erich Fromm kirjoitti vuoden 1941 pääteoksessaan. Minkä holhuun alle mieluiten haluaisit: kristillisen, islamilaisen, fascistisen, kommunistisen?

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Pekka Tarkka tosiaankin kirjoittaa: ”Linnan torpparit himoitsevat kirkkoherran omistamaa maata. Vapauden mahdollisuus ei kosketa turpeeseen sitoutuvia ihmisiä.”

Ihmettelen kovasti tuollaista sanavalintaa. On tosiasioiden kaunistelua, kun sanotaan, ettei Suomessa suinkaan ollut maaorjuutta. Torpparit ja muut maaorjat unelmoivat vapaasta, oikeudenmukaisesta ja reilusta yhteiskunnasta.

Historioitsija Teemu Keskisarja sanoo osuvasti, että vuonna 1918 todellakin käytiin vapaussotaa. Se vapaussota vain päättyi tappioon ja ajoi vapaustaistelijat verisille vankileireille.

Käyttäjän juholeppanen kuva
Juho Leppanen

Mitäköhän vapautta sosialisten orjuus sitten olisi ollut? Varmastikin sodan toinen osapuoli myös unelmoi vapaasta, oikeudenmukaisesta ja reilusta yhteiskunnasta. Se myös toteutui, kun saatiin Suomi, jossa kansalaisten perusoikeudet ja kansalaivapaudet, siis vapaus valtiosta, on turvattu. Kapitalismikin sentään tuottaa ylimääräistä hilloa niin tehokkaasti, että sitä riittää jaettavaksi niillekin, jotka eivät tee työtä.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Juho Leppänen, #6.
Oli hienoa, että Suomessa oli perustettu köyhien viljelijöiden etuja ajamaan alkiolainen Maalaisliitto. Sen avulla Suomen maaorjuus saatiin päättymään ja torpparit vapautetetuiksi.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen

"Mitäköhän vapautta sosialisten orjuus sitten olisi ollut?"
Vapaus on niin laajasti ja väljästi käytetty käsite, että se sen merkitys on käynyt vaikeaksi ymmärtää. Sosialistiset maat väittivät - vakavalla naamalla - että ne ovat kaikkein vapaimpia maailmassa. Kaikki on suhteellista.

Jussille oma torppa merkitsi vapautta pappilan renkinä elämisestä ja vapautta nälästä tai ainakin nälän pelosta. Muutamaa vuosikymmentä myöhemmin torpan vapautuminen pappilasta merkitsi Jussille ja hänen perheelle vapautta taksvärkistä, joka koettiin epäoikeudenmukaisena. Omistaminen merkitsi vapaudentunnetta!! Molemmat nämä toiveet toteutuivat Väinö Linnan kirjassa ja ne olivat suuria harppauksia kohti vapautta.

Ei tämän päivänkään ihminen ole täysin vapaa, vaikka kylläkin monin verroin "vapaampi" kuin Jussi Koskela. Jokapaiväisen elannon hankkiminen rajoittaa nykyihmisen vapautta, eli työpaikalla täytyy ollo määrätty aika elämästä. Asuntovelka on todellinen vapaudenriistäjä melkein kaikille. Monet kokevat, minun laillani, että yleensä rahan puute rajoittaa vapautta. Olisi mukava tehdä niin monta kivaa asiaa, jos vaan olisi enemmmän rahaa.

Käyttäjän markkulehto kuva
Markku Lehto

Onneksi lopulta voittanut valkoinen osapuoli ymmärsi, että maata ei rakenneta kapitalismiin sillä, että teloitetaan summa mutikassa punaisia ja pidetään loppuja nälässä vankileireillä kitumassa. Kapitalismin rakentaminen edellyttää työntekijöitä, jotka tuovat yrittäjille sekä yhteiskunnalle sitä hilloa. Mutta musta piste tuo sodan jälkeinen aika oli Suomen historiassa. Onneksi siitä päästiin puolin ja toisin ylitse.

Sillä, että valkoisten kansantuomioistuimet tuomitsivat hävinneitä punaisia tai heiksi tulkittuja summa mutikasssa seinää vasten ja kuopan reunalle, ei ollut mitään tekemistä laillisuuden kanssa.

Ei ollut laillisuudella mitään tekmemistä myöskään niiden kurittomien tappajien kanssa, jotka alukuvaiheessa listivät summa mutikassa valkoisia tai muuten vaan vastapuolen edustajiksi tulkittuja.

Tuo ajanjakso oli hyvä opetus siitä, miten vaarallista on kansan jakautuminen kahteen leiriin. Se on hyvä muistaa näinäkin aikoina, kun vaarana on, että digiaikakaudella meihin kohdistuu kansakunnan yhtenäisyyttä hajoittamaa pyrkiviä voimia.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Etkö ole Timo Uotila koskaan kuullut, että torppareiden aseman parantamiseksi oli Svinhufvudin senaatti antanut lakialoitteen eduskunnalle jo ennen kapinan alkua? Miksi siis "torpparikapina"?!!

Miksi kapinoida yleensäkään:
http://perttirampanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251...

Ilman perusteetonta kapinaa ei olisi ollut verisiä vankileirejä.
Punaisten voittaessa kapinansa jälkiverisyys olisi noussut paljon suuremmalle tasolle.

Risto Koivula

Torpparien asema huononi, samoin tehtaantyöntekijöiden, koska he olivat nyt suoraan isännän pyssyvallan alla, eivätkä välillisesti: venäläisten nimittämien viranomaisten ja varuskunnan kautta, joista lähin oli jossakin sadan kilometrin päässä. Ne, jotka menivät valkoisten puolelle, tekivät diilin torppansa "tienaamisesta" näin itselleen. Muuten ei valkoisten puolelle kannattanut mennä.

Autonomian aikana minun ymmärtääkseni halukkaat saivat raivata omia uudistiloja viljelemättömille ja varsinkin hukkamaille kuten soille. Hyödyntämätön maa oli niin Venäjän kuin Suomessa voimassa olleen Ruotsin lainkin mukaan kruunun omaisuutta, ja kruunu sitä jakoi parhaaksi katsomallaan tavalla. Tästä johtuen tyypillinen torppari ei ollut itse raivannut torppaansa, vaan hän oli vuokrannut valmiin torpan, kuten esimerkiksi Toivolan Juha Hurskaassa kurjuudessa, tai syntynyt torppansa. Torppari omisti tilan irtaimen omaisuuden, mutta ei kiinteää. Siitä oli vaikea lähteä mihinkään koko porukalla joutumatta myymään omaisuuuttaan pilkkahintaan.

Pentinkulman ainoa tyypillinen torppari oli Laurilan Anttoo. Juhanin vaihtoehtoina lienee ollut raivata renkinä pappilalle peltoa, tai sitten omaan käyttöönsä mutta seurakunnan omaisuudeksi torppaa. Kivivuorella ja Kiviojalla oli muu pääammatti ja he hoitivat torppaa vasemmalla kädellä ja perheenjäsenten voimin. Heidän torpparintoimintaansa katsottiin sen toisen ammatin, Kivivuorella kivirakentajan ja Kiviojalla hevoskuljetusmiehen, takia läpi sormien, se oli kartanollekin tärkeämpi.

Kaikki muut henkilöt olivat jotakin muuta kuin torppareita: kartanon alustalaisia, renkejä ja piikoja, jätkiä, pien- ja suurviljelijöitä, mäkitupalaisia jne.

Linnan isä oli varakas terurastajatorppari, joka osti elukoita, teurasti ja myi lihat Tampereelle. Tosin hän taisi kuolla pojan ollessa keskenkasvuinen.

Käyttäjän HeikkiKetola kuva
Heikki Ketola

Uussuvaitsemattomuus ei ole mikään uusi ilmiö Yhdysvalloissa -se on vanha perinne, joka on edelleen vahvasti hengisssä.
Luin aikanaan Mark Twainin kirjan Matkakirjeitä maasta joskus oppikouluvuosien aikana -kirja sai minut kikattelemaan. Myöhemmin olin hämmästynyt kun keksin että kirja oli julkaistu ensimmäinen kerran vuonna 1962 koska se oli liian rankkaa USAn kulttuurille.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Matkakirjeit%C3%A4_M...

Ja tänään korkeimman oikeuden tuomariehdokas Kavanaugh kertoi amerikkalaisille vapaaehtoisesti esimerkkejä minä aikoina hänen neitsyytensä oli vielä tosiasia.

Tämän blogin suosituimmat

Mainos

Netin kootut tarjoukset ja alennukset